Uutiset

12.11.2018

Suomivalimo juhli 100. toimintavuottaan Iisalmessa

Suomivalimo Oy – isojen valurautakomponenttien valmistaja – täytti 100 vuotta 8.11.2018. Pian Suomen sisällissodan jälkeen Helsinkiin perustettu valimo juhli merkkipäivää Iisalmessa, jonne valimon toiminta siirtyi 1970-luvun puolivälissä. Uuden modernin valimon rakentaminen ja koko valimotuotannon siirto Helsingin Vallilasta Iisalmeen oli iso haaste ja vaati paljon rohkeutta, hyvää suunnittelua ja jämäkkää toteuttamista, mutta siirto osoittautui oikeaksi päätökseksi. Tänä päivänä Suomivalimo on yksi menestyvistä Iisalmen ja Ylä-Savon metalliteollisuusyrityksistä: monipuolinen, joustava rautavalimo ja merkittävä työnantaja.

Työnjohtaja Matti Lehtonen perusti Rauta- ja Metallivalimo Suomen vuonna 1918 Helsinkiin. Suomi-sana yrityksen nimessä viittasi vuotta aiemmin toteutuneeseen itsenäisyyteen korostaen samalla valimon omistajan luottamusta omaan osaamiseen ja menestymiseen. Myöhemmin nimensä Suomivalimoksi muuttaneen yrityksen toiminta lähtikin heti alusta alkaen hyvin käyntiin. Kestäviä valurautatuotteita tarvittiin tuolloin niin teollisuuden koneissa ja laitteissa kuin myös maataloudessa, kunnallistekniikassa ja kulkuneuvoissa. Konepajoissa pitkän kokemuksen hankkinut Matti Lehtonen tiesi valimonsa tuotteilla riittävän kysyntää, etenkin kun niitä pidettiin hyvälaatuisina, sovittuun aikaan toimitettuina ja hinnoiltaan kohtuullisina.

Toimintaympäristön muutokset pakottivat uudistumaan ja kehittymään

Maailmanlaajuisen laman vuodet 1930-luvulla olivat vaikeita myös Suomivalimolle. Valimon tuotantomäärät olivat juuri ennen lamaa kasvaneet huimaa vauhtia ja yhtiö oli investoitunut uuteen valimoon. Vakituiselta asiakaskunnalta saatiin edelleen tilauksia, mutta toiminnan jatkuvuutta turvaamaan aloitettiin lisäksi omien tuotteiden kehitystyö, joka johti myöhemmin jopa muutamiin keksintöihin.

Sotavuosina raudasta ja alumiinistakin tehtyjä valutuotteita tarvittiin niin kotirintamalla kuin taisteluissa. Töitä oli paljon ja niitä tehtiin kiireessä, minkä vuoksi tuotantoa turvaamassa oli jopa oma ilmatorjuntakalusto valimon pihalla. Tuotekehitystä ja innovointia tarvittiin jälleen sodan loppuvaiheessa, kun valimo joutui kuin tyhjästä taikomaan ohjeet ja mallit armeijan Ford-kuoma-autojen moottorilohkojen valamiseksi.

Sotakorvaustoimituksissa Suomen metalliteollisuudella oli merkittävä osuus. Suomivalimokin joutui silloin aloittamaan yhtiön tuotannolle täysin uudenlaisten ns. Griffin-junanpyörien valmistuksen sotakorvauksena toimitettaviin kapearaiteisten junien vaunuihin. Pyörät oli Suomesta toimitettuihin vaunuihin ostettu aiemmin muualta, mutta nyt ne piti valmistaa Suomessa. Suomivalimossa otettiin selvää ja opeteltiin uuden tuotteen valmistus uusin menetelmin. Myöhemmin valimo pääsi hyödyntämään oppimaansa toimittaessaan ison määrän samoja vaununpyöriä myös Suomen valtion rautateille.

Sotakorvausten loputtua valimo oli taas tilanteessa, jossa piti saada lisää töitä, ja sitä varten tarvittiin uusia tuotteita. Kun sodan tuhoja korjattiin ja uutta Suomea rakennettiin, oli kunnallisteknisillä valurautatuotteilla kuten putkilla, putkenosilla ja kaivonkansistoilla kysyntää. Niiden valamisen lisäksi valimo kehitti myös omia tuotteita, mm. ns. kelluvan kaivonkannen, jolla oli monia etuja etenkin runsasliikenteisissä kaupunkipaikoissa. Vienti- ja tuontikauppaa käytiin mm. muiden Pohjoismaiden kanssa. Omien tuotteiden valmistuksen ohessa jatkui myös tilauspohjainen valutuotanto.

Vuosisadan päätös

1970-luku oli voimakkaan kasvun ja kehityksen aikaa samalla kun työsuojelulle, ympäristönsuojelulle ja tuotantotoiminnalle asetettiin entistä kovempia vaateita. Helsingin kantakaupungin alueelle rakennetun, isojen kerrostalojen naapurina olevan rautavalimon keinot vastata niihin olivat vähäiset. Vanhassa valimossa olisi tarvittu todella isoja muutoksia, minkä lisäksi valimon tonttikin oli jäämässä pieneksi. Valimotoiminnan alasajon sijasta päädyttiin kuitenkin tutkimaan mahdollisuuksia siirtää valimo muualle Suomeen.

Tärkeimpiä vaatimuksia uudelle sijoituspaikalle olivat hyvät liikenneyhteydet ja mahdollisuus rautatiekuljetuksiin, työvoiman tarjonta sekä paikkakunnan valmius tarjota asuntoja ja palveluja työntekijöille. Monien vaiheiden jälkeen löytyi sopiva tontti silloiselta kehitysalueelta Iisalmesta, jonka päättäjät suhtautuivat suopeasti uuteen teollisuuslaitokseen ja sen tuomiin työpaikkoihin. Vaikka Iisalmeen perustettu teollisuuskylä oli aktiivisesti myötävaikuttamassa ratkaisuun, oli omistajien päätös valimon siirtämisestä Iisalmeen silti iso ja täynnä riskejä.

Loppujen lopuksi kaikki sujui hienosti. Uusi valimo oli moderni ja kaikki vaatimukset täyttävä. Presidentti Urho Kekkonen valoi vihkiäisvalun ja tuotanto käynnistyi syksyllä 1975. Toiminnan vakiinnuttua uudessa valimossa siirrettiin loputkin Helsingin valimon tuotannosta Iisalmeen vuonna 1978.

Iisalmeen siirtymisen aikaan Suomivalimo oli omistajiensa ainoa tuotantolaitos. Muutamaa vuotta myöhemmin alkanut yrityksen laajentaminen toi valimon rinnalle useita muita yrityksiä, ensin kotimaassa, sitten Ruotsissa, Euroopassa ja monissa muissa maissa. Laajentumisen seurauksena muodostui lopulta Componenta-konserni, jossa Suomivalimolla oli kuitenkin aina oma roolinsa.

Suuri strateginen muutos valimon toiminnassa toteutettiin 1990-luvun alussa, kun valimo erikoistui käsinkaavaukseen sekä isompien tuotteiden valamiseen pienissä sarjoissa ja yksittäiskappaleina. Sellainen valmistus laadukkaasti ja kannattavasti edellyttää laajaa osaamista ja kokemusta, joita Suomivalimolle on kertynyt pitkältä ajalta.

Iisalmen vuosien aikana Suomivalimoa on laajennettu ja tuotantokapasitettia lisätty 14 kertaa, viimeksi vuonna 2008. Myös kaavaus- ja sulatustekniikkaa on vaihdettu ja monia investointeja tuotannon automatisointiin, laatuun, kustannustehokkuuteen ja joustavuuteen on toteutettu.

Historiasta tähän päivään ja tuleviin vuosiin

Valimon omistus vaihtui kesällä 2016 ja osana pörssiyhtiötä ollut yritys sai uudet yksityiset omistajat. Suomivalimon pääomistajat nyt ovat alkuperäisen perustajan sukuun kuuluvat Antti ja Heikki Lehtonen sekä valimon toimitusjohtaja Olli Karhunen. Heillä ja muutamalla muulla toimivaan johtoon kuuluvalla omistajalla on vahva Suomivalimon liiketoiminnan tuntemus, valimo-osaaminen ja -kokemus pitkältä ajalta sekä halu kehittää valimon toimintaa Iisalmessa.

Suomivalimo harkitsee merkittävien jopa 2,4 M€ investointien toteuttamista parin seuraavan vuoden aikana riippuen yleisen markkina- ja taloustilanteen kehittymisestä. Valunpuhdistuksen joustavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi suunnitteilla on raskaimpien puhdistustyövaiheiden automatisointia robotisoimalla. Tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi harkitaan hiekkaprosessin muutosta, jolla valtaosa valimon ylijäämähiekasta saadaan hyödynnettyä takaisin prosessiin. Investoinneille saadaan investointitukea.

Kuluneiden 100 vuoden aikana valimon toiminta - valimoteknologia, -materiaalit, -työtavat ja -työolosuhteet - ovat muuttuneet ja kehittyneet aivan toisenlaiseksi kuin yrityksen alkuaikoina. Valimon omistus sen sijaan on pysynyt - ainutlaatuinen Lehtosen valimosuvun tarina jatkuu Suomivalimon omistajuutena nyt jo neljännessä polvessa.

Tänä päivänä Suomivalimo on keskisuurten rautavalujen toimittaja: luotettava, joustava ja läheinen kumppani asiakkailleen. Yrityksen liikevaihto vuonna 2017 oli 15 M€ ja se työllistää noin 120 valimoammattilaista Iisalmessa, Parkatin teollisuusalueella. Suomivalimon asiakkaat ovat pääasiassa kotimaisia ja pohjoismaisia koneenrakennusteollisuuden yrityksiä kuten esimerkiksi Moventas, Wärtsilä, Santasalo, Ponsse, Runtech ja Normet. Valukomponenteista huomattava osa toimitetaan asiakkaille koneistettuna laajan alihankintaverkoston kautta muun muassa valimon lähellä toimivalta Metallityö Vainiolta. Valimo tekee myös asiakkaidensa kanssa suunnitteluyhteistyötä tuotekehitykseen liittyen.